raidallista elämää

raidallista elämää vietetään (ja yritetään ymmärtää) jossakin välillä Joensuu-Imatra, yleensä.

Nimi: viirutiikeri
Sijainti: Pohjois-Karjala, Finland

Kirjoittaja on 26-vuotias yhteiskuntatieteiden ylioppilas ja sekaisin elämästä.

lauantaina, lokakuuta 28, 2006

muuttoilmoitus

hei. suuria muutoksia luvassa muutoinkin kuin maallisen omaisuuden sijoituspaikan vaihtuminen. päädyin sitten muuttamaan blogini bloggerista vuodatukseen. uusi koti löytyy uudesta osoitteesta vaikka heti.kuulumisiin.

perjantaina, lokakuuta 27, 2006

hämärän rajamailla, taas

hieman tuntuu taas menneen yliväsymyksen puolelle tämä olotilani. viime yönä nukkuminen oli jotenkin yliarvostettua, säädin graduseminaariesitelmää pitkälle yli kahteen, ja sen jälkeenkään nukkumatti ei halunnut mua untenmaille hakea. ärsytti. varsinkin kun tiesin kellon soivan vartin yli kahdeksan. ja nyt aamulla avasin koneen vain tarkistaakseni missä graduseminaari pidetään, hyvä kun tarkistinkin, olisi tulla piitkä juoksumatka.. ja hmm, aiheen vierestä, olin taas ihan varma että viime yönä olisin vielä kirjoittanut yhden merkinnän. nyt sitä ei löydy mistään. onko vika minussa vai tässä yhteiskunnassa? lisäksi viime yön unet olivat taas jotakin elämää kummallisempia. sekavasti totta ja tarua. aivan selvästi alitajuntani nyt prosessoi hurjasti.. kun vielä osaisin jotain noista unista ymmärtääkin..

mutta nyt suuntaan sitten kohti K niinkuin Futura rakennusta. joensuussa osataan. piitkä juttu tästäkin tulisi. mutta myöhemmin sit kerron.ehkä.

juu, iltapäivällä menen kahvittelemaan M&V:n M:n luo, sitten ajattelin poiketa myös Lunaran ja miehensä oven takana, varon toki visusti Lunaran flunssamöhkiäisiä. tai siis käyn vähän hätistelemässä niitä pois Lunaran kimpusta :) Illalla vielä ystävä A:n kanssa iltaoluuselle, ja ehkä kotimatkalla poikkean Paha-P:n läksiäisissäkin. jos alkaa siltä tuntua. ja jossakin välissä pitänee kirjoittaa pari sanaa graduuni, pakata pari laatikkoa ja ehkä nukkua vähän päiväunia..

torstaina, lokakuuta 26, 2006

sinkoilua

tänään olen ollut koko ajan menossa johonkin. nytkin.
olo alkaa muistuttaa duracell-pupua. toivottavasti ensi yönä ehtis jo nukkuakin, viime yö meni enemmän ja vähemmän graduasioita pähkäillessä ja yötä kuunnellessa ja se vähä mitä nukuin meni hampaita narskutellessa ja korvaa puuduttaessa.

hitusen muistuttavat stressin oireita nämä, mutta en vielä huolestu. ensi viikolla olen paikoillani ja kirjoitan viimeisiä sivuja suureen tutkielmaani. huomenna menen seminaariin esittelemään vähän tuloksia välillä.

sitä ennen pitää vielä käydä ystävä J:n skanneria tervehtimässä ja tosiaan, kirjoittaa niitä tuloksia paperille kans.. kiire, mikä ihana tekosyy. tosiaankin

keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006

aimo hyppy

saanko esitellä, uusi ystäväni; Aimo Hyppy. tunnetaan myös nimellä edistys. hieno fiilis pitkästä aikaa kun on kerrankin tajunnut jotain. värkkäilen karttojen parissa ja olenkin saanut paljon aikaan. viikko vielä. jänskittää vähän.

tiistaina, lokakuuta 24, 2006

sattuu mut siihen tottuu

olkapääni oikkuilee ja luulen, että vaikka huomenna on ensimmäinen aamu, jolloin saisin nukkua edes hieman pidempään, minun tarvitsee kuitenkin lähteä vähän vinkumaan yths:lle. en nimittäin pysty käytännössä tekemään mitään koko oikealla kädelläni, tai no, sormien liikuttelu näppiksellä onnistuu mutta nosto tahi muut liikkeet tuntuvat kovin kurjilta, oikeasti tuntuu siltä että joku työntäisi tikaria, ei itseasiassa kahta tikaria, toista lapaluun ja toista olkapään lapi. on hitusen vaikea hengittää. Ensihoitoa olkapäähäni sain yllätystytön luona, kylmää lapasta ja lämmintä glögiä. ja olihan mukana eskimovähemmistökin.

ihan on tervettä tämä meininkin taas, nyt piti tulla kotiin, seisomaan vaakatasossa. unia, ja huomenna lääkäriä sit vissiin. ja vähän karttoja ja pakkaamista kans.

jäähyväiset

tänään hyvästelin hyvin palvelleen vuodesohvani viimeiselle matkalleen (tai siis ehkei viimeiselleen kun käyttöön se vielä menee... mutta kuulostaa paremmalta sanoa tuo viimeiselle matkalleen kuin sanoa, että ruodasin sohvan kaverin kanssa alas portaita, pysähdyttiin keittiöön juomaan kahvia istuen sohvalla ja sitten heivattiin hirvitys peräkärryyn, sidottiin se kiinni ja lopuksi vilkutin haikeana kun neito ajoi pois..)

nyt PAKOtan itseni yllätystytön sohvalle, kuten tavallista. miulla niin tulee ikävä. äh, ei ajatella sitä nyt.

heräämisiä.

ilmeisesti pitäisi pikkuhiljaa alkaa uskoa, että nämä aikaiset aamuheräämiset eivät vain sovi miulle. tänään oman pään jukeboksissa soi koko työmatkan Kylie M, ja mikä pahinta,neidon villi viisu kahdeksankymmentäluvulta. ihan käsittämätöntä. samalla mieleen palasi aika kun kyseistä, silloin epämääräisen väärin kuultua kappaletta ystävä H:n kanssa lapsena hoilattiin takapihalla.

on tämän kuun viimeinen työpäivä muuten tänään. jännää kuin mikä. loppuviikko pitää panostaa kirjoittamiseen ja siihen pakkaamiseen ja ehkä ihan vähän ehdin tapaamaan ystäviäkin. ja fysioterapeutille ja hierontaan käy matka myös. ja luennolle. ja graduseminaariin. ja missähän välissä ajattelin nukkua?

maanantaina, lokakuuta 23, 2006

menee menneessä

pitää pakata. mutta homma on hyvin hidasta kun laatikoista löytyy jänniä juttuja ja asioita. nyt selailen lukioaikaista kalenteria ja muistelen menneitä.

kaikkeapa sitä on viimeisen lukiovuoteen mahtunut, kuinka olenkaan voinut unohtaa. eihän siitä ajasta vielä niiii-in pitkä aika ole. vai onko?

tulkoon joulu

pitäisi ehkä taas huolestua. päässäni kaikuu tänään joululaulu. en ensin tajunnut, mitä kappaletta olin hyräillyt koko aamun, kunnes työpaikan aamuaskareita tehdesessä asia valkeni minulle. Kauan sitten Beetlehem on viisu joka päässäni soi, että ei sentään ihan mitä tahansa joulurenkutusta. laatua sen olla pitää tässäkin asiassa ;) Mutta, mie en oikeesti oo mikään suuri jouluihminen, ja miun mielestä on kovin väärin että lokakuun lopussa omassa päässä alkaa joululaulut soimaan. ja eilen koin järkytyksen lähikaupassa, sinne oli jo kasattu joulusuklaahylly. onneksi en käytä. mut ahdisti silti.

eilisen iltapäivän vietin aktiivisesti kuluttamalla ahterinkuvaani yllätystytön sohvaan. piti kuluttaa jo vähän niinkuin varastoon. pikkuhiljaa alan oikeasti itse ymmärtää, että lähden pois tästä kaupungista (tai kuten ystävämme maj karma asian ilmaisee "en tahdo asua, tässä kaupungissa"...) Yllätystytön kanssa lautapelailtiin ja koettiin kollektiivista ahdistusta katsomalla laadutonta maajussille morsian ohjelmaa. voi hyvä elämä. (ja kummastuneita katseita niille, jotka päätyivät blogiini hakusanoilla "juonipaljastuksia maajussille morsian" sekä " maajussille morsian voittaja". ei mee hyvin kyllä teilläkään.

ja yhtään kummeksumatta näitä hakusanoja viime päiviltä :
-imatran yöelämä (on joskus todettu ettei sellaista ole...)
-h&m mainoksen musiikki (niin, saa mut itkemään..)
-vanhat valokuvat imatra (näitä kyllä löytyy, enemmän ja vähemmän.)
-onneton on toivoa paremmasta (maj karman sanoituksia on joskus lainailtu
- kaksimieliset seuraleikit (tätä en oikeasti ymmärrä... google ehkä yhdistää tekstejä ansiokkaasti taas)
- city-jänis (nähty)
-rakkaus on julmavitsi (samaa karmaa vieläkin)
-vaelluskengät kuopio (todistetusti miun vaelluskengät on käyneet kerran tai pari kuopiossakin. syystä tai toisesta)
- fysioterapeutti vitsi (ainakin miun fysioterapeutti on vähän niinkuin vitsi, käyn siellä silti kun yths maksaa...)

lopulta päädyttiin yllätystytön kanssa jälleen keskusteluissa perimmäisten kysymysten äärelle. suuri seksikeskustelu ei kysele aikaa eikä paikkaa, tosin yllärin sohva ja sormi korvassa on ehkä parhaat puitteet sille silti. laatua.

sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006

päässäni soi.

kun heräsin soi oman pääni jukeboxissa lohduton viisu, Belaboriksen Rakkauden jälkeen, viisu seurasi mukana koko työmatkan, kunnes vaihtui työpaikan ovella Hectorin "ensilumi tulee kuudelta"-joikuun. hieman on hämärää jälleen. ihmissuhde toi miut eilen susirajalle, jatkoi itse potkupalloa katsomaan kuopioon (oma futisfanaatikkoni). Onneksi jatkoikin matkaan eilen, sillä tänä aamuna kesärenkailla lumimössössä ajelu olisikin saattanut olla lystikästä.

eilen ehdin sitten olla kovin aktiivinen ja ahkera. aamulla tyhjennettiin isoisoäidin asunto (voi kuulkaa mitä aarteita sieltä löytyikään, ja niin kovin paljon kaikkea muuta...mutta nyt ainakin tiedän mistä olen perinyt hamsteri-piirteeni) Iltapäiväksi ajeltiin ihmissuhteen kanssa susirajalle katsomaan potkupalloa parin ihanan naisen seuraksi. ihmissuhteen auton perävalojen hävitessä näkyvistä muutin itseni sosiaaliseksi ja suuntasin yllätystytön sohvalle koko yllätystyttöjoukon seuraan katsomaan miesten telinevoimistelua teeveestä. sitten kävin tapaamassa vielä ystävä A:ta ja miestään iltajuoman merkeissä keskikaupungin kuppilassa. sitten kotiin nukkumaan ja

nyt olen siis jo töissä. sunnuntai on hyvä päivä tehdä töitä,no, ehkei hyvä mutta ainakin saa tuplaliksan. huraa.

säntään puurokattilan kimppuun nyt, kotiteollisuuden rakastaa/ei rakasta päässä soiden. hulvatonta. taas.